Vuoden Unihoitaja 2019 on Heini Aro-Ojanen

Vuoden 2019 Unihoitajaksi on valittu Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä Tays Valkeakosken unipoliklinikalta
asiantuntijahoitaja Heini Aro-Ojanen. Suomen Unihoitajaseura ry ja Tempur valitsivat Vuoden Unihoitajan nyt 14. kerran.  Valinta julkistettiin 21.3.2019 Helsingin Messukeskuksessa Sairaanhoitajapäivillä.

Heini on toiminut Suomen Unihoitajaseuran puheenjohtajana vuodesta 2017 ja saanut Suomen Unitutkimusseuran myöntämän Unihoitajan sertifikaatin. Heinin valintaa vuoden unihoitajaksi perusteltiin muun muassa vilpittömällä ja pyyteettömällä työllä kansallisen ja kansainvälisen koulutuksen eteen.

Ensikosketuksen erityisesti unipotilaisiin Heini sai työskennellessään Kanta-Hämeen keskussairaalassa keuhko-osastolla vuosina 2007-2011. ”Siellä oli muutama yöhoitaja, jotka silloin tällöin tekivät emblettatutkimuksia ja automaatti titraus-aloituksia”. Uni ala kuulosti tuolloin vasta valmistuneesta hoitajasta varsin monimutkaiselta ja vain harvojen kokeneiden hoitajien työltä. Tuosta ajasta tutkimus- ja hoitolaitteet ovat kehittyneet valtavasti. Potilasmäärät ovat lisääntyneet koko ajan. Tutkimukset tehdään pääsääntöisesti kotona nukkuen ja Cpap-laitteen kanssa pääsee kotiin noin tunnin mittaisen opastuksen jälkeen. Hoitajille on siirtynyt paljon tehtäviä, jotka lääkäri ennen teki. Kun hoitaja ymmärtää hoitolaitteiden toiminnan ja eri hoitovälineiden erot, hänen on helpompi muutamalla sanalla valita potilaalle sopivat hoitovälineet. Vaikka yhä useampi uniapneapotilas aloittaa Cpap-laitehoitotaipaleensa ryhmäaloituksissa, niin potilaalle pitäisi kuitenkin taata mahdollisimman yksilöllinen hoito. Tämä tarkoittaa sitä, että tarpeeksi kokenut hoitaja pystyy tiukassa tilanteessa kuuntelemaan potilaita ja tekemään nopeita päätöksiä.

Vuodesta 2011 erityisesti uniapneapotilaita hoitanut Heini painottaa hyvää ja yksilöllistä potilaan hoitoa. Potilaan hoito olisi tärkeää suunnata jo varhaisessa vaiheessa oikeaan hoitavaan yksikköön. Perusterveydenhuoltoon tulisi saada resursseja unettomuudesta ja uniapneapotilaiden hoidosta kiinnostuneille hoitajille. Heidän vastuulle siirtyy vääjäämättä kymmenien tuhansien uniapneapotilaiden hoito. Erikoissairaanhoito ei pysty enää turvaamaan potilaiden seurantaa vaaditulla tehokkuudella. ”Koen erityisen tärkeäksi, että potilaiden hoito jatkuu yksilöllisenä, eikä tätä suurta potilasryhmää väheksytä. Lisäsi hoitajien ymmärtämystä unihäiriöpotilaiden hoidosta olisi tärkeää lisätä jo koulutuksen aikana. Arvostakaamme tekemäämme työtä. Se hetki, minkä potilaalle annamme, muuttaa usein koko elämän.”