» Uniapneapotilaan hoitotyö » Unihoitotyö » Uni ja unihäiriöt » Painonhallintaohjaus

Painonhallintaohjaus

Liikapainoisilla uniapneapotilailla laihduttaminen ja painonhallinta on hoidon perusta 

 

Laihduttaminen lieventää uniapneaa ja parantaa elämänlaatua. Osalla potilaista uniapnea paranee laihduttamalla.

  • Noin 70% uniapneapotilaista on lihavia tai liikapainoisia
  • Lieväkin vyötärölihavuus liittyy uniapneaan
  • Normaalipainon ylläpitäminen saattaa ehkäistä uniapnean ilmaantumista. Lievässä uniapneassa laihdutus voi olla riittävä hoito
  • Lihavuus lisää uniapnean vaaraa, koska lisääntynyt rasvakudos ylähengitysteissä aiheuttaa nielun painumista kokoon ja heikentää keuhkojen toimintaa
  • Uniapneasta(huono unenlaatu) aiheutuva univaje lisää näläntunnetta hormonaalisten mekanismien kautta.

 

Lihavuuden hoidon tavoitteet

  • Saavuttaa vähintään 5-10% suuruinen painon pieneneminen energiansaantia vähentämällä ja energiankulutusta lisäämällä.
  • Auttaa potilasta saamaan aktiivinen ote laihduttamiseen, toteuttamaan uusia ravinto- ja liikuntatapoja, hallitsemaan syömistään ja säilyttämään laihdutustuloksensa pysyvänä.
    • tavoitteesta keskustellaan potilaan kanssa, lähitavoite kirjataan potilaskertomukseen.

 

Lihavuuden arviointi

Lihavuudella tarkoitetaan rasvakudoksen ylimäärää. Lihavuus voidaan määritellä painoindeksin(BMI) ja vyötärönympärysmitan mukaan.

  • Painoindeksi BMI: (paino jaettuna pituuden neliöllö. Huom! ei erota turvotuksen ja epätavallisen suuren lihasmassan aiheuttamaa liikapainoa)
  • Vyötärönympärysmitta: vyötärölihavuuden alarajana voidaan pitää miehillä arvoa 100cm ja naisilla 90cm.
  • Kaulanympärysmitta: viskeraalista rasvaa kertyy myös kaulan alueelle mikä lisää unenaikaisen hengityshäiriön riskiä. Riskirajana pidettäneen yleisesti arvoa 40cm.

 

Lihavuuden hoito

  • Toteutetaan pääosin perusterveydenhuollossa
  • Sairaalloista ja laihtumista edellyttävää uniapneaan liittyvää vaikeaa lihavuutta voidaan hoitaa erikoissairaanhoidossa
  • Ensisjainen hoitomuoto on elintapaohjaus joka pitää sisällään ajatuksiin, asenteisiin, ruokavalioon ja liikuntaan painottuvaa ohjausta. Ohjaus toteutetaan ensisjaisesti ryhmässä.
  • Muita hoitomuotoja ovat erittäin niukkaenerginen (ENE) ruokavalio, lääkitys ja leikkaushoito.

 

SUOSITUKSIIN PERUSTUVA LIHAVUUDEN ELINTAPAOHJAUS

 

Ruokavaliohoito 

Tavoitteena on motivoida ja opastaa liikapainoisia tekemään sellaisia muutoksia, joiden seurauksena energian saanti vähenee ja paino pienenee, mutta ruokavalion ravintosisältö ei huonone. 5-6% laihtuminen 9-12 kk aikana edellyttää 500-1000 kcal:n energianvajausta päivittäin.

Ruokapäiväkirja on oiva työväline selvittää potilaan ravitsemusta. Sen avulla myös potilas oppii erittelemään ja tunnistamaan syömiskäyttäytymistään ja -tottumksiaan.

Laihduttajan ruokavaliossa huomioitavaa:

  • Säännöllinen ateriarytmi: veren glukoosipitoisuus pysyy tasaisena ja nälkä ei yllätä
  • Energiapitoisten juomien käyttö kannattaa minimoida
  • Annoskoon pienentäminen
  • Riittävästi hyvää rasvaa: Välttämättömiä rasvahappoja saadaan kasvisöljyistä ja kalasta. Vältä rasvaisia maito-, liha- ja leivonnaistuotteita.
  • Hyvälaatuisia hiilihydraatteja: suosi täysjyväviljaa, marjoja, vihanneksia, kasviksia ja hedelmiä. Vältä sokeria, valkoisia viljavalmisteita ja alkoholia.
  • Proteiinia riittävästi: Laihdutuksessa ja painonhallinnassa proteiinin käyttöä ei kannata vähentää vaan päinvastoin lisätä. Proteiinia on hyvä saada jokaisella aterialla aamiaisesta iltapalaan(60-120g/vrk tai 1g/painokilo). Proteiini pitää hyvin yllä kylläisyyden tunnetta, säästää lihaskudosta ja lisää jonkin verran energiankulutusta. Proteiinia on runsaasti liha-, kala-, kana- ja maitotuotteissa sekä palkokasveissa.

Lihavuus (aikuiset) -Käypä hoito – suosittaa energiaravintoaineiden suhteiksi: rasvaa 25-35E%, hiilihydraatteja 40-60E% ja proteiinia 15-25E%.

Erittäin vähähiilihydraattiset dieetit(esim.Atkins) ja pienen glykemiaindeksin(GI) omaaviin ruokiin perustuvan ruokavalion vaikutus painoon, kehon koostumukseen ja seerumin rasva-arvoihin on suotuisa lyhyellä aikavälillä, mutta näyttö niiden hyödystä ja turvallisuudesta pitemmällä aikavälillä puuttuu. Siksi niitä ei voida yleisesti suositella.

 

 

Liikunta tukee laihtumista ja painonhallintaa

Liikunnan lisäyksen ohella tarvitaan ruokavalio -ohjausta, kun tavoitteena on laihtua enemmän kuin 2-3kg.

  • Lihasvoimaan tähtäävällä harjoittelulla (esim. kuntosali) on edullisia vaikutuksia kehon koostumukseen; lihaskudoksen osuus kasvaa ja rasvakudoksen osuus pienenee
  • Fyysisen aktiivisuuden lisääminen vähentää viskeraalista rasvaa jopa silloin, kun paino ei vähene.
  • Laihduttavaksi liikunnaksi suositellaan 300kcal kulutusta, mikä tarkoittaa 45-60minuutin kohtalaisen kuormittavaa kestävyysliikuntaa päivittäin.
  • Jo vähäisemmälläkin terveysliikunnalla on monia hyödyllisiä terveysvaikutuksia.

Arkipäivän fyysistä aktiivisuutta voi lisätä pienillä muutoksilla kuten TV:n katselua ja tietokoneen käyttöä vähentämällä, kävelemällä raput hissin ottamisen sijaan ja liikkumalla työ- tai kauppamatkat omin voimin.

 

VAIKUTTAVIA MENETELMIÄ ELINTAPAOHJAUKSEEN: 

Pystyvyyden lisääminen on keskeisiä keinoja käyttäytymismuutoksen aikaansaamisessa. Pystyvyyden lisääntyminen vaikuttaa myönteisesti elämäntapojen muutokseen.

  • Kykyihinsä uskova potilas panostaa muutosyrityksiin sinnikkäämmin eikä helposti lannistu vastoinkäymisistä ja repsahduksista.
  • Palaute aiemmasta toiminnasta sekä toisen henkilön toiminnan havainnointi ja siitä oppiminen(”noin tuo toinenkin pystyy, joten minäkin pystyn”) lisää potilaan pystyvyyttä.

Motivoivaa haastattelua kannattaa käyttää erityisesti motivaation herättelyssä ja sitoutumisen kasvattamisessa.

  • Tärkeää on välttää tuomitsevaa asennetta sekä suostuttelua, joilla molemmilla on psykologisia haittavaikutuksia.
  • Potilasta tulisi ohjata itse puhumaan muutoksen tarpeesta ja mahdollisuuksista.
  • Tehokas tekniikka on ohjaaminen oman käyttäytymisen seurantaan
  • kuten myös erilaisten potilasta koskevien testitulosten käyttö ja tuloksista nousevien havaintojen tarkastelu, konkreettisten tavoitteiden asettelu, suunnittelu, seuranta ja palautteenanto potilaalle.

Katso myös Ratkaisukeskeinen menetelmä, Kysy ravitsemuksesta ja

Kognitiivinen käyttäytymisterapia

 

Osa potilaista voi hyötyä painonhallinnan lyhytinterventiosta, johon kuuluu:

  • asian ottaminen puheeksi
  • lihavuuden mittaaminen (BMI, vyötärönympärys)
  • keskusteleminen ylipainosta ja sen vaikutuksesta terveyteen
  • laihdutuksen ja painonhallinnan keinojen esittely

Intervention toteutumista voidaan tarvittaessa tukea parin seurantakäynnin avulla. Lyhytinterventiota voivat toteuttaa kaikki potilastyötä tekevät terveydenhuollon ammattilaiset.

************************

 

Ylipainoisille ja terveydenhuollon henkilöstölle suositeltavaa kirjallisuutta

 

LÄHTEET:

Anglé Susanna 2010. Piilevän motivaation jäljillä – Ratkaisukeskeinen elämäntapojen ja painonhalinnan ohjaus. Suomen Lääkärilehti 2010; 65(34):2691-2696.

Anttalainen Ulla 2006. Unenaikaisen hengityshäiriön tutkiminen. Suomen Lääkärilehti 2006;61(26):2841-2845

Absetz Pilvikki ja Hankonen Nelli 2011. Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa: vaikuttavuus ja keinot. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim2011;127(21):2265-72

Hagger Christina 2009. Weight-Loss Maintenance (LongTerm): Structured Weight-Loss Programs The Joanna Briggs Institute 07.12.2009

Hakala Paula 2010. Ruokavalioneuvonnan vaikutus painoon. Duodecim. www.terveysportti.fi. Viitattu 3.10.2012.

Immonen-Räihä, Nelimarkka, Mäkelä, Salminen,Lahtinen, Ståhle & Pohjola 2008. Painonhallinnan lyhytinterventio

Karpakka Päivi 2011. Lihavuuden hoidon tarpeen ja hyödyn arviointi. Sairaanhoitajan käsikirja. www.terveysportti.fi. Viitattu 3.10.2012.

Käypä hoito –suositus. Lihavuus (aikuiset). 1.12.2011.

Käypä hoito –suositus. Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). 22.11.2011.

Marttila Jukka 2010. Käyttäytymisterapian vaikutus painonpudottamiseen. Duodecim. www.terveysportti.fi. Viitattu 3.10.2012.

Marttila Jukka 2010. Teoriapohjaisiin käyttäytymismuutostekniikoihin perustuvat interventiot. Duodecim. www.terveysportti.fi. Viitattu 3.10.2012.

Mustajoki Pertti ja Kunnamo Ilkka 2009. Motivoiva potilashaastettelu, vaikuttava terveysneuvonta. Duodecim. www.terveysportti.fi. Viitattu 3.10.2012.

National Institute of Health. National Heart, Lung and Blood Institute. North American Association for the Study of Obesity 2000. The Practical Guide. Identification, Evaluation and Treatment of Owerweight and Obesity in Adults. http://www.nhlbi.nih.gov/guidelines/obesity/prctgd_c.pdf Viitattu 3.10.2012

Pamaiaghari Priyanka 2011. Obesity: Low-Fat Diets. The Joanna Briggs Institute 20.01.2011

Rathaynake Tharanga 2011. Obesity and OverWeight: Psychological Interventions. The Joanna Briggs Institute 29.05.2011.

Tsigos, Constantine, Hainer, Vojtech et.a. 2008. Management of Obesity in Adults: European Clinical Practise Guidelines. Obesity Facts. The European Journal of Obesity. 2008; 1: 106-116.

Tuomilehto, Seppä, Partinen et.al. 2008. Lifestyle Intervention with Weight Reduction. First-line Treatment in Mild Obstructive Sleep Apnea. Am J Respir Crit Care Med Vol 179. Pp 320-327, 2009.

Tuomilehto, Seppä, Gylling ja Uusitupa 2009. Elämäntapainterventio on tehokas hoito. Obstruktiivinen uniapnea ja lihavuus. Duodecim 2009; 125:931 -3.