CPAP-ohjaus

CPAP-hoidon aloitus voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmämuotoisena ohjauksena.

CPAP-laiteohjauksen tavoitteena on, että potilas oppii käyttämään ja hoitamaan CPAP-laitetta ja ymmärtää sen säännöllisen käytön merkityksen. Laitehoidon aloitusvaiheessa annetulla ohjauksella on suuri vaikutus potilaan hoitoon sitoutumiseen.

Ohjauksessa tulee huomioida potilaan yksilölliset tarpeet ja kyvyt omaksua uutta tietoa. Potilailla on erilaisia valmiuksia omaksua tietoa: esimerkiksi iäkkäille potilaille voi tarvittaessa varata enemmän aikaa teknisen apuvälineen käytön opetteluun. Omaiset kannattaa kutsua ohjaustilanteeseen mukaan.

Potilaalle kerrotaan CPAP-laitteen toimintamekanismista ja mihin laitehoidolla pyritään.

• Laitteen avulla johdetaan nenänieluun huoneilmaa pienellä ylipaineella, jolloin unenaikainen hengitysteiden tukkeutuminen estyy → SaO2 -taso pysyy hyvänä ja unenaikaiset havahtumiset korjaantuvat → unen laatu parempi → uni virkistävää.
• CPAP-hoitoa käytetään joka yö ja päiväunienkin aikana. Tavoite vähintään 4h/vrk. Jos käyttö vähäistä, laitehoidon teho jää vaillinaiseksi.
• Hoito tehoaa vain laitetta käytettäessä

Laitehoidon vaikutuksesta kerrotaan:

• Laitehoidon myötä päivävireys lisääntyy → jaksaa paremmin keskittyä esimerkiksi painonhallintaan.
• Yölliset wc-käynnit jäävät usein pois.
• Potilaiden libido paranee ja metabolinen oireyhtymä helpottuu.
• Laitehoito helpottaa verenpaineen hoitoa. Mahdollisesti aloitettua verenpainelääkitystä voidaan usein keventää.
• Diabetesta sairastavan potilaan insuliinihoidon teho usein paranee hoidon myötä.
• Autolla ajaminen helpottuu kun jaksaa ajaa pidempiä matkoja. Ammattiautoilijoiden työkyky paranee.

Ohjataan seuraamaan laitehoidon tehoa itse eli huomio siihen , miten oireet lieventyvät/ poistuvat.

CPAP-laiteohjausta annettaessa käytetään suullisen ohjauksen tukena demonstrointia koska siinä on kyse motoristen taitojen opettamisesta ja käytännön taitojen harjoittamisesta. Tavoitteena on, että potilas kykenee kotona toteuttamaan laitehoitoa itsenäisesti.

Ohjauksen kulku:

• Luodaan myönteinen ja rento ilmapiiri. Pyritään arkirupattelulla saamaan potilas rentoutumaan ja osallistumaan keskusteluun.
• Varataan mahdollisuuksien mukaan rauhallinen tila, jossa mielellään myös sänky.
• Kootaan kaikki tarvittava ohjausmateriaali käden ulottuville; CPAP-laite ja -letku, sovitusmaskit ja kirjallinen ohjausmateriaali (laitteen ja maskin käyttöohjeet, nenänhoito-ohjeet ym.).
• Istutaan samalla tasolla potilaan kanssa, mielellään kasvokkain.
• Käydään potilaan kanssa läpi ohjauksen sisältö ja aikaisemmat oppimiskokemukset; näin saadaan selville potilaan taitojen oppimisen taso.
• Annetaan ohjausta uniapneasta, CPAP-hoidosta, sen tavoitteista ja hyödyistä
• Havainnollistetaan potilaalle CPAP-laitteen käyttöä ja huoltoa (nestekidenäyttö ja painikkeet, ohjauspaneeli, etupaneelin irrotus, laitteen sijoittaminen, viiveen käyttö, suodattimien vaihtaminen, puhdistus…) ja maskin, myssyn ja letkuston kokoamista ja pesua.
• Sovitetaan maski (kts. Maskin sovitus)
• Potilas saa itse purkaa ja koota maskin. Annetaan palautetta mitä potilas tekee oikein tai väärin jotta vääriä tapoja ei pääse muodostumaan.
• Annetaan potilaan itse laittaa CPAP-laite päälle ja maski kasvoilleen. Tässä vaiheessa olisi hyvä jos potilas kokeilisi laitteen kanssa hengittämistä pitkällään vuoteella → kontrolloidaan nenän ilmavirtaus ja maskin ilmavuodot. Huomataan myös jos potilaalla taipumus paniikkihäiriöihin.
• Annetaan nenänhoito-ohjausta kirjallisesti ja suullisesti: kerrotaan, että usein hoidon alkuvaiheessa ilmenee nenäongelmia: nenä on tukkoinen ja/tai on vesinuhaa. Ohjataan käyttämään ennaltaehkäisevästi hoitavia ja kostuttavia nenätippoja esim. A-Vita -tipat ja Humidose -keittosuolaliuos. Jos nenäongelmat jatkuvat, lääkäri voi kirjoittaa reseptin nenäkortikosteroidista esim Nasonex (säännöllinen käyttö tärkeää). Jos edelleen ongelmia kerrotaan mahdollisuudesta liittää CPAP-laitteeseen lämminvesikostuttaja. Kokokasvomaskia sovitetaan jos nenän kautta hengittäminen ei onnistu nenän hyvästä hoidosta huolimatta tai jos nenä on rakenteellisesti ahdas. Annetaan yhteystiedot ja kehotetaan herkästi ottamaan yhteyttä jos ongelmia.
• Jos paniikkihäiriö → käytetään aikaa potilaan rauhoittamiseen, kerrotaan hoidon turvallisuudesta ja ollaan vierellä. Potilas saa ensin pitää maskia nenänpäällä ilman myssyä ja totutella paineilmaan pienellä virtauksella. Jos hoito ei kuitenkaan onnistu, ei syyllistetä vaan etsitään yhdessä muita hoitokeinoja (lääkäriin yhteydessä).
• Potilaan tukiverkoston mukaan ottamisella ohjaustilanteeseen, parannetaan heidän kykyään tukea potilasta.
• Annetaan havainnollistamisen tukena kirjallista ja suullista ohjausta.
• Kerrotaan mihin voi ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa (miel.24/7), mistä saa varaosia, seurantakäynneistä ja mitä niissä kontrolloidaan ja miksi.
• Annetaan tietoa vertaistukea tarjoavista järjestöistä (esim. Hengitysliitto Heli) ja ensitietopäivästä.
• Huolehditaan, että potilas saa CPAP-laitteen matkalle mukaan ottamista varten todistuksen tulliviranomaisille lääkintälaitteesta.